Kylmäjoki on pienen mutta vauraan kunnan idylinen helmi, jossa asukkaat ovat perinteisesti luottaneet viranomaisiinsa ja kunnallispäättäjiinsä. Viime kuukausina paljastuneet skandaalit ovat kuitenkin murentaneet tämän luottamuksen. Korruptio, joka on pitkään pysynyt pinnan alla, on noussut julkisuuteen paljastaen kytköksiä, suosikkijärjestelmiä ja väärinkäytettyjä verovaroja.
Vallan sisäpiiri ja hämärät sopimukset
Kaikki alkoi kunnanvaltuuston tekemistä epäilyttävistä sopimuksista, joissa isoja rakennushankkeita annettiin suoraan tiettyjen yritysten hoidettavaksi ilman kilpailutusta. Lokaalilehti ”Kylmäjoen Sanomat” sai haltuunsa asiakirjoja, jotka osoittivat, että kunnanjohtaja Matti Lehtovirta oli tehnyt sopimuksia läheisten liikemiestensä kanssa. Tämä herätti kysymyksen siitä, kuinka syvällä korruptio todella oli ja ketkä siitä hyötyivät.
Lahjontaa ja sidonnaisuuksia
Kylmäjoen keskustassa toimiva uusi monitoimitalo rakennettiin huomattavasti budjetoitua kalliimmaksi, ja paikalliset yrittäjät alkoivat kysellä, miksi juuri tietyt urakoitsijat saivat työtä. Pian selvisi, että monilla näistä urakoitsijoista oli suorat yhteydet päättäjiin – muun muassa kunnanhallituksen varapuheenjohtajan sukulaiset johtivat niitä yrityksiä, jotka saivat suurimmat urakat.
Eräs paljastus ravisutti erityisesti kuntalaisten uskoa järjestelmään: Kylmäjoen Sanomat sai käsiinsä asiakirjoja, jotka todistivat, että tietyt virkamiehet olivat vastaanottaneet ”lahjoja” urakoitsijoilta. Lahjat eivät olleet pelkkää konjakkia ja sikareita, vaan kalliita ulkomaanmatkoja ja käteisrahaa.
Pelon ilmapiiri ja vaikenemisen kulttuuri
Korruption laajuus ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Suurin este korruption kitkemiselle Kylmäjoella on pelon ilmapiiri. Moni kunnan työntekijä ja viranhaltija tietää väärinkäytöksistä, mutta pelkää seurauksia, jos puhuu niistä julkisesti. ”Jos avaan suuni, menetän työni ja mahdollisesti jopa maineeni,” totesi nimettömänä pysyttelevä kunnan virkamies.
Useat kuntalaiset ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään ja vaatineet riippumatonta tutkintaa. Kylmäjoen kunnanhallitus on kuitenkin toistuvasti jättänyt kansalaisadressit ja valitukset huomiotta, ja asiasta on tullut tabu jopa kunnanvaltuustossa.
Voiko korruptiota kitkeä?
Vaikka tilanne Kylmäjoella vaikuttaa synkältä, on toivoa. Kuntalaiset ovat alkaneet vaatia läpinäkyvyyttä ja rehellistä hallintoa. Yksi ratkaisu olisi ulkopuolisen tarkastuslautakunnan perustaminen, joka tutkisi kunnan hankintoja ja viranhaltijoiden toimintaa.
Miten tarina päättyy, riippuu kuntalaisten ja median aktiivisuudesta. Korruptiota ei voi kitkeä ilman avointa keskustelua ja rohkeita toimia. Tulevat kuukaudet näyttävät, onko Kylmäjoella mahdollista palauttaa demokratian ja oikeudenmukaisuuden periaatteet vai jääkö korruption varjo pysyväksi osaksi kunnan hallintoa.
